maanantai 21. heinäkuuta 2014

... ja mustikoita

Kun pakastin on ahdettu puolilleen mansikoita, on aika siirtyä mustikoihin. Näin se kesä meillä sujuu... Jokakesänen jännitys löytyykö niitä mustikoita mistään ratkesi jo pari päivää sitten. Kylläpä oli ihana tulla töistä kotiin, kun keittiön pöydällä odotti pari litrainen puhdistettuja mustikoita. Ukkokulta, tai pitäisikö häntä nyt tässä blogissa kutsua Muumipapaksi, odottaa yhtä innokkaasti mustikka-aikaa kuin minäkin, ja oli käynyt tarkastamassa varmat mustikkapaikat...

Vielähän ne mustikat saa näillä meidän korkeuksilla vähän aikaa kypsyä, mutta tuoreiden mustikoiden makuun jo päästiin. Ja ensimmäisen mustikkapiirakan myös. Mielipiteitähän on jokaisella, niin pitääkin, mutta minusta maailman paras mustikkapiirakka on pullataikinapohjainen. Sen mausta tulee lapsuus mieleen ja äidin tekemänä se oli mannaa...

Mullin mallin mustikkapiirakka


Pullataikina:

Maitoa
Hiivaa
Sokeria
Suolaa
Kardemummaa
Luomu kananmunia
Vehnäjauhoja
Voita

Päälle:

Mustikoita
Sokeria
Ripaus perunajauhoja

Voiteluun:

Luomu kananmunaa

  • Yllä olevan ohjeen mukaisista aineista alustetaan perinteinen pullataikina. Taikina kohotetaan liinan alla ennen leipomista. Taikinasta erotellaan pieni pala pääliristikkoa varten, ja loput kaulitaan ohueksi levyksi piirakan pohjaksi. Levy asetetaan leivinpaperin päälle uunipannulle ja annetaan hetken aikaa kohota. 
  • Kohotuksen jälkeen pohjan päälle levitetään sokerilla ja perunajauhoilla maustetut mustikat tasaisesti ja lopusta taikinasta kaulitaan levy, josta taikinapyörällä leikataan ohuita nauhoja. Nauhat asetellaan piirakan päälle ristikolle. Näkyvät taikinaosat voidellaan kananmunalla, ja piirakka paistetaan noin 200 asteen lämmössä noin 30 - 40 minuuuttia.

Pullataikinan valmistusohjeita on netissä pilvin pimein, joten en tarkempaa ohjetta siitä tähän laita. Itselläni pullan teko on niin "selkäytimessä", että en siihen ohjeita tarvitse. Taikinakoot ja -ainemäärätkin tahtoo aina olla sitä,  mitä kaapista löytyy. Joskus vähän enemmän, joskus vähemmän... Mutta uunipannullinen piirakkaa tulee noin 3 - 5 dl:n taikinasta, ihan miten paksun pohjan haluaa tehdä.


Piirakkaa maistellessa nousee nostalgiset ajatukset pintaan niin äidin tekemästä mustikkapiirakasta kuin myös siitä, miten itse olin usein pikkutyttönä isän mukana metsässä keräämässä omin pikkukätösin pieneen mukiin mustikoita mättäästä. Luonnon rauhassa metsän ääniä kuunnellen, omissa ajatuksissa... Silloin, 1970-luvulla, ei ollut kiire mihinkään. Kai niistä lapsuuden marjaretkistä ja hetkistä luonnon helmassa ammennan vielä tänäkin päivänä voimaa elää tätä hektistä, kiireistä elämää omiin arvoihini luottaen. Luonto antaa minulle paljon...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti